Iskelmäviikko Kiuruvedellä muistuttaa, miksi kotimainen viihde tarvitsee tekoja

Iskelmäviikot muistuttivat jälleen, että suomalaisella viihteellä on laaja yleisö, vahva paikallinen merkitys ja huomattava taloudellinen potentiaali. Tätä voimaa ei kuitenkaan tunnisteta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa riittävästi. Kotimainen viihde nähdään liian usein kulueränä tai harrastuksena, vaikka se on työtä, yrittäjyyttä, alueellista elinvoimaa ja henkistä hyvinvointia.

Suuri osa osaamisesta jää näkymättömiin

Tapahtumat, yhdistykset ja paikalliset toimijat ovat pitkään luoneet esiintymismahdollisuuksia, yleisösuhteita ja yhteisöllisyyttä. Jos tämä rakenne rapautuu, katoaa samalla suuri määrä osaamista, jota ei voi korvata pelkillä suurilla tuotantokoneistoilla. Oma lukunsa on kolmannen sektorin usein tarjoama talkooapu, joka on vakavasti hiipumassa, jos toimintoja ohjaa suurten yritysten tulostavoitteet.   

Taiteilijakunta jakautuu yhä selvemmin kahteen osaan 

Toisessa ovat näkyvät nimet, joiden kustannukset ovat monin paikoin nousseet tapahtumajärjestäjien kantokyvyn yli. Toisessa ovat osaavat mutta tuntemattomat tekijät, jotka eivät pääse mediaan eivätkä saa esiintymistilaisuuksia edes silloin, kun palkkio ei olisi este. Tämä ei ole terve markkina, vaan rakenteellinen pullonkaula.

Viihdepolitiikka on jäänyt liian kapeaksi

Suomi omaksui 1990-luvulla viihteeseen pelisäännöt, joissa markkinoiden painopiste siirtyi yhä vahvemmin rahalle, jakeluvoimalle ja suurille toimijoille. Ulkomaiset yhtiöt, ketjuradiot, televisiokanavat ja keskitetty ohjelmistopolitiikka vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mitä suomalaiset kuulevat, näkevät ja kuluttavat.

Ongelma ei ratkea syyttelyllä 

Kotimaisen viihteen merkitys tulee ymmärtää nykyistä laajemmin. Työ- ja elinkeinopolitiikassa on tunnistettava alan kasvu- ja työllistämismahdollisuudet. Viestintäpolitiikassa on nähtävä, että radio- ja televisiotoimiluvat eivät ole vain teknisiä lupia, vaan osa kansallista kulttuuri- ja palvelurakennetta. Listaa voi jatkaa kulttuuri-, sosiaali-, ympäristö-turvallisuus- ja aluepolitiikan epäonnistumisena. Viihteellä on laajempi yhteiskunnallinen tehtävä. Se tukee henkistä hyvinvointia, vahvistaa yhteisöjä ja luo arkeen merkityksiä. Siksi sen vaikutukset ulottuvat myös sosiaali- ja terveyspolitiikkaan sekä kriisinkestävyyteen.

Paikallinen työ ansaitsee tunnustuksen

Iskelmäviikkojen ratkaisu huomioida tapahtuman kantaisä ja Vihreät niityt -iskelmäviikon perustaja Reijo Glad oli tärkeä ele. Hänen työnsä muistuttaa, että kulttuurinen elinvoima syntyy usein paikallisesta sitkeydestä, pitkäjänteisyydestä ja yleisön tuntemisesta. Kun paikallinen radio, tapahtuma tai yhdistys onnistuu tavoittamaan ihmiset, se tekee paljon enemmän kuin viihdyttää: se rakentaa yhteistä kokemusta. Gladin työ todistaa voimaansa hänen omistamassa alueensa kuunnelluimmassa Radio Sandelsissa. 

Kotimainen kilpailu vahvistaa koko alaa

Viihde tarvitsee urheilun tavoin kilpailua, kehittymisen paikkoja ja reittejä uusille tekijöille. Kotimainen viihde ei voi perustua vain siihen, että muutama suuri toimija hallitsee näkyvyyttä ja jakelua. Tarvitaan monipuolisempia rakenteita, joissa paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset toimijat voivat kasvaa rinnakkain.

Ulkomaisia toimijoita tarvitaan myös jatkossa, mutta terve kilpailu edellyttää, että kotimaisilla toimijoilla on todelliset mahdollisuudet menestyä omilla markkinoillaan. Siksi Suomeen tarvitaan vahvempia kotimaisia radio-, televisio- ja musiikkialan rakenteita sekä levy-yhtiöitä, jotka pystyvät kehittämään suomalaisia artisteja pitkäjänteisesti.

Tarvitaan yhteinen suunta

Suomen Luova Talous ry:n tehtävänä on edistää kotimaisen yhteistoimintaverkoston ja tasavertaisen palvelutuotannon syntymistä. Tavoitteena ei pidä olla vastakkainasettelu, vaan sellainen markkina, jossa yleisöt, tekijät, yritykset ja alueet hyötyvät samasta kehityksestä. Kotimainen viihde, vapaa-aika ja luova talous on nostettava tasolle, jolla niiden osaaminen, yleisöt ja taloudellinen potentiaali pääsevät täyteen arvoonsa. Se edellyttää päättäjiltä nykyistä selkeämpää näkemystä: viihde ei ole yhteiskunnan reunailmiö, vaan osa taloutta, hyvinvointia ja kansallista kriisinkestävyyttä.

Erkki Puumalainen