Suomen tulee pohjata ajattelunsa kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Siinä yhteiskunnan toimintakyky turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä. Valtioneuvoston tammikuussa 2025 julkaisema Yhteiskunnan turvallisuusstrategia korostaa, että kriisien kestävyys rakentuu koko yhteiskunnan osallistumisesta ja että henkinen kestävyys on yksi yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista.
Sama ajattelu näkyy myös NATO:n linjauksissa. Resilienssi eli yhteiskunnan kyky valmistautua häiriöihin, kestää kriisejä ja palautua niistä on sekä kansallinen vastuu että koko liittokunnan yhteinen velvollisuus. NATO korostaa, että sotilaallista puolustusta on täydennettävä vahvalla siviilivalmiudella ja koko yhteiskunnan yhteistyöllä (whole-of-society approach), johon osallistuvat julkinen sektori, yritykset ja kansalaisyhteiskunta.
Vuoden 2025 Haagin huippukokouksen linjauksen mukaan NATO-maat tavoittelevat turvallisuuteen 5 prosentin panostusta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tästä vähintään 3,5 prosenttia kohdistuu varsinaiseen puolustukseen ja enintään 1,5 prosenttia muun muassa kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen, siviilivalmiuteen, yhteiskunnan resilienssiin, innovaatioihin ja omavaraisen talouden vahvistamiseen. Suomen talouden kokoluokassa tämä merkitsee useiden miljardien eurojen vuotuista panostusta myös yhteiskunnan henkisen kestävyyden kehittämiseen.
Havainto
Suomella on kansainvälisesti arvostettu kokonaisturvallisuuden malli.
Suomella on vahva puolustus.
Suomella on toimiva huoltovarmuusjärjestelmä.
Henkisen maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden turvaavien toimintojen osa-alueilla on edelleen rakenteellinen puute.
Suomesta puuttuu omaehtoisen kulttuurin ja luovan talouden kokonaisturvallisuusverkosto.
Luova talous muodostuu kymmenistä tuhansista yrityksistä, tapahtumajärjestäjistä, kulttuuritoimijoista, matkailuyrityksistä, mediasta, yhdistyksistä ja vapaaehtoisista. Ne vahvistavat yhteiskunnan elinvoimaa, alueellista yhteistyötä, luottamusta ja henkistä kriisinkestävyyttä. Silti niiden yhteistyötä ei koordinoi tai tue yksikään valtakunnallinen verkosto. SULT tekee työtä sellaisen synnyttämiseksi.
Normaalioloissa tämä merkitsee menetettyjä mahdollisuuksia. Häiriötilanteissa ja kriiseissä se tarkoittaa, että osaaminen, palvelut ja yhteistyöverkostot eivät ole nopeasti löydettävissä tai hyödynnettävissä.
Ratkaisu
Tähän tarpeeseen voidaan rakentaa kansallinen toimintamalli.
SULT ei ole vain hakemisto. Se on Suomen luovan talouden ja ihmisten ylläpitämä kokonaisturvallisuusverkosto.
SULT yhdistää ensimmäistä kertaa samaan digitaaliseen verkostoon luovan alan yritykset, kaupan, huvi- sekä tapahtumajärjestäjät, matkailun, palveluyritykset, järjestöt ja paikalliset yhteisöt. Sen tarkoituksena ei ole korvata viranomaisten toimintaa, vaan vahvistaa kokonaisturvallisuutta kokoamalla yhteen osaaminen, palvelut ja yhteistyöverkostot, jotka ovat hyödynnettävissä sekä normaalioloissa että erilaisissa häiriötilanteissa.
Kyse ei ole pelkästään kulttuuripolitiikasta.
Kyse on yhteiskunnan toimintakyvystä.
Puolustus turvaa Suomen rajat. Luova talous vahvistaa Suomen henkistä kestävyyttä sisältäpäin. Kokonaisturvallisuus tarvitsee molempia.
Suomesta puuttuu kulttuuria ja henkistä kestävyyttä tukeva kokonaisturvallisuusverkosto
Tausta
Suomen tulee pohjata ajattelunsa kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Siinä yhteiskunnan toimintakyky turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä. Valtioneuvoston tammikuussa 2025 julkaisema Yhteiskunnan turvallisuusstrategia korostaa, että kriisien kestävyys rakentuu koko yhteiskunnan osallistumisesta ja että henkinen kestävyys on yksi yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista.
Sama ajattelu näkyy myös NATO:n linjauksissa. Resilienssi eli yhteiskunnan kyky valmistautua häiriöihin, kestää kriisejä ja palautua niistä on sekä kansallinen vastuu että koko liittokunnan yhteinen velvollisuus. NATO korostaa, että sotilaallista puolustusta on täydennettävä vahvalla siviilivalmiudella ja koko yhteiskunnan yhteistyöllä (whole-of-society approach), johon osallistuvat julkinen sektori, yritykset ja kansalaisyhteiskunta.
Vuoden 2025 Haagin huippukokouksen linjauksen mukaan NATO-maat tavoittelevat turvallisuuteen 5 prosentin panostusta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tästä vähintään 3,5 prosenttia kohdistuu varsinaiseen puolustukseen ja enintään 1,5 prosenttia muun muassa kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen, siviilivalmiuteen, yhteiskunnan resilienssiin, innovaatioihin ja omavaraisen talouden vahvistamiseen. Suomen talouden kokoluokassa tämä merkitsee useiden miljardien eurojen vuotuista panostusta myös yhteiskunnan henkisen kestävyyden kehittämiseen.
Havainto
Suomella on kansainvälisesti arvostettu kokonaisturvallisuuden malli.
Suomella on vahva puolustus.
Suomella on toimiva huoltovarmuusjärjestelmä.
Henkisen maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden turvaavien toimintojen osa-alueilla on edelleen rakenteellinen puute.
Suomesta puuttuu omaehtoisen kulttuurin ja luovan talouden kokonaisturvallisuusverkosto.
Luova talous muodostuu kymmenistä tuhansista yrityksistä, tapahtumajärjestäjistä, kulttuuritoimijoista, matkailuyrityksistä, mediasta, yhdistyksistä ja vapaaehtoisista. Ne vahvistavat yhteiskunnan elinvoimaa, alueellista yhteistyötä, luottamusta ja henkistä kriisinkestävyyttä. Silti niiden yhteistyötä ei koordinoi tai tue yksikään valtakunnallinen verkosto. SULT tekee työtä sellaisen synnyttämiseksi.
Normaalioloissa tämä merkitsee menetettyjä mahdollisuuksia. Häiriötilanteissa ja kriiseissä se tarkoittaa, että osaaminen, palvelut ja yhteistyöverkostot eivät ole nopeasti löydettävissä tai hyödynnettävissä.
Ratkaisu
Tähän tarpeeseen voidaan rakentaa kansallinen toimintamalli.
SULT ei ole vain hakemisto. Se on Suomen luovan talouden ja ihmisten ylläpitämä kokonaisturvallisuusverkosto.
SULT yhdistää ensimmäistä kertaa samaan digitaaliseen verkostoon luovan alan yritykset, kaupan, huvi- sekä tapahtumajärjestäjät, matkailun, palveluyritykset, järjestöt ja paikalliset yhteisöt. Sen tarkoituksena ei ole korvata viranomaisten toimintaa, vaan vahvistaa kokonaisturvallisuutta kokoamalla yhteen osaaminen, palvelut ja yhteistyöverkostot, jotka ovat hyödynnettävissä sekä normaalioloissa että erilaisissa häiriötilanteissa.
Kyse ei ole pelkästään kulttuuripolitiikasta.
Kyse on yhteiskunnan toimintakyvystä.
Puolustus turvaa Suomen rajat. Luova talous vahvistaa Suomen henkistä kestävyyttä sisältäpäin. Kokonaisturvallisuus tarvitsee molempia.
Suomen Luova Talous ry
Erkki Puumalainen
puheenjohtaja
