Jaakko Tepon tuotanto kuvasi suomalaisen yhteiskunnan muutoksia tavalla, joka oli yhtä aikaa humoristinen, kriittinen ja syvästi inhimillinen. Hänen laulunsa muistuttavat, että kotimainen viihde ei ole vain ajanvietettä. Se voi vahvistaa kansantaloutta, alueiden elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja koko kansakunnan henkistä kestävyyttä.

Työttömän laulu nousi kansan tietoisuuteen

Samaan aikaan, kun presidentti Urho Kekkonen vauhditti työttömyyden vuoksi hätätilahallituksen muodostamista, suomalainen todellisuus kiehui Jaakko Tepon mielessä Työttömän lauluksi.

Kappale sai televisioensi-iltansa jo vuonna 1977. Laajemmin se alkoi levitä vuonna 1980 yrityksemme tuotannon ja tehokkaan jakeluverkoston ansiosta. Laulusta tuli osa suomalaista kansanperinnettä ja ajankuvaa.

Vuonna 1987 Suomessa kärsittiin jo työvoimapulasta. Pian tämän jälkeen kansainväliseen talouteen voimakkaasti avautuneelle Suomelle kävi kuitenkin huonosti. Samalla myös Jaakko Teppo joutui kokemaan kovia, ja hänen taiteellinen työnsä jäi pitkäksi aikaa liian vähälle huomiolle.

Kotimaisen kulttuuriteollisuuden asema heikkeni

Kulutusjuhlia seurannut suomalaisten yritysten myynti ulkomaille oli kuin krapularyyppy, jonka vaikutuksista ei ole vieläkään täysin toivuttu. Kansainvälistyminen jatkuu, mutta samalla kansallisen omistuksen, päätösvallan ja osaamisen merkitys on jäänyt liian vähälle huomiolle.

Levyala on tästä yksi kuvaava esimerkki. Musiikki ja levytuotanto ovat olleet suomalaisen kulttuuriteollisuuden henki ja elämä. Vielä 1980-luvulla alan kotimaisuusaste oli kansainvälisestikin poikkeuksellisen korkea, lähes 90 prosenttia. Nyt kotimaisen omistuksen ja määräysvallan osuus on enää murto-osa entisestä.

Ala menettää vuosittain huomattavia summia ulkomaille. Vielä suurempi menetys syntyy siitä, että suomalaisen musiikin ja viihteen koko taloudellista vaikutusketjua ei tunnisteta.

Suomessa ei esimerkiksi osata riittävästi laskea, kuinka monta tanssilavaa, ravintolaa, festivaalia, hotellia, kuljetusyritystä ja muuta palvelua yksi kotimainen hittikappale voi työllistää ja elävöittää.

Viihde synnyttää työtä koko yhteiskuntaan

Kotimaisen viihdeteollisuuden heikentyminen ei tarkoita vain yksittäisten levyjen tai esiintyjien katoamista. Samalla menetetään kymmeniätuhansia osaavia ammattilaisia ja suuri määrä kotimaahan kohdistuvaa kulutusta.

Suomesta puuttuvat tällä hetkellä riittävät edellytykset synnyttää suomalaisten omista tarpeista ja kokemuksista kumpuavaa viihdetarjontaa, joka tuottaisi hyvinvointia, työtä ja verotuloja Suomeen.

Viihdeteollisuuden vaikutukset ulottuvat esiintyjiä ja levy-yhtiöitä huomattavasti laajemmalle. Ala työllistää muun muassa:

• säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia
• muusikoita, laulajia ja muita esiintyjiä
• tuottajia, äänittäjiä ja studiotyöntekijöitä
• tapahtumajärjestäjiä ja ohjelmamyyjiä
• ravintoloita, hotelleja ja matkailuyrityksiä
• kuljetus-, turvallisuus- ja tekniikka-alojen työntekijöitä
• viestinnän, median ja markkinoinnin ammattilaisia.

Kun kotimainen sisältö menestyy, sen vaikutukset leviävät koko Suomeen.

Henkinen kriisinkestävyys tarvitsee kotimaista kulttuuria

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Mika Salminen on kirjoittanut, että Suomen henkinen kriisinkestävyys tarvitsee nykyistä selkeämpää johtajuutta.

Päättäjien voi olla vaikea ymmärtää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jos monien luovien alojen toiminnan ohjakset, omistus ja päätösvalta sijaitsevat Suomen ulkopuolella.

Henkinen kriisinkestävyys ei synny vain viranomaistoiminnasta tai juhlapuheista. Se rakentuu ihmisten kokemasta osallisuudesta, yhteisestä kulttuurista, musiikista, tarinoista, tapahtumista ja mahdollisuudesta tunnistaa itsensä suomalaisessa taiteessa.

Kotimainen viihde vahvistaa tunnetta siitä, että olemme osa samaa yhteiskuntaa ja että suomalaisilla kokemuksilla, murteilla, huumorilla ja elämäntarinoilla on arvoa.

Suomi tarvitsee oman luovan talouden ekosysteemin

Suomen Luova Talous (SULT) ry on yli neljän vuoden ajan tarjonnut suomalaisen luovan talouden kehittämiseen osaamista, tutkimuspohjaa sekä yhteyksiä yritys- ja taiteilijakenttään.

Näiden avulla kehityksen suuntaa voitaisiin kääntää terveen kilpailun, kansallisen omistuksen ja kotimaisen työn hyväksi.

Luovan talouden merkitystä on kuitenkin vaikea kuvata henkilölle, joka ei tunnista aineettoman talouden toimintaperiaatteita. Kuten vanha vertaus kuuluu: sokealle on vaikea selittää, miltä sininen näyttää.

Vertaus on karu, mutta se kuvaa hyvin Suomen tilannetta. Luovan talouden toimintamallit ja sääntely ovat kehittyneet tavalla, joka voi olla jopa vihamielinen kansalliselle yrittäjyydelle. Kotimaisen luovan alan yritysten ääni ei kuulu riittävästi Suomessa eikä Euroopan unionin päätöksenteossa.

Suomen asema luovan talouden kansainvälisessä kilpailussa on heikko. Juuri siksi meidän on nyt uskallettava luottaa työn tekijöihin, työn teettäjiin, yrittäjiin, taiteilijoihin ja kotimaiseen omistukseen.

Viihde vaikuttaa talouteen, alueisiin ja maanpuolustustahtoon

Viihde on suuri osa luovaa taloutta ja yksi sen vaikuttavimmista osa-alueista. Sen vaikutukset näkyvät vähäisellä luonnonvarojen kulutuksella suoraan:

• kulttuuripolitiikassa
• alue- ja elinkeinopolitiikassa
• sosiaali- ja hyvinvointipolitiikassa
• ympäristöpolitiikassa
• kansantaloudessa
• henkisessä hyvinvoinnissa
• henkisessä maanpuolustuksessa.

Suomalainen musiikki, taide ja viihde eivät ole ylimääräisiä menoeriä. Ne ovat yhteiskunnan toimintakykyä, hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistavia investointeja.

Kun seuraava vaalitaistelu alkaa, äänestäjien on syytä vaatia puolueilta selkeä ja älyllisesti kestävä suunnitelma suomalaisen luovan talouden vahvistamiseksi.

Pelkkä kulttuurin arvon tunnustaminen juhlapuheissa ei enää riitä. Tarvitaan konkreettisia toimia, suomalaisen omistuksen vahvistamista ja toimiva kansallinen luovan talouden ekosysteemi.

Suomen Luova Talous (SULT) ry

Erkki Puumalainen
puheenjohtaja

---

Jaakko Tepon postuumi EP-digijulkaisu

Sammakkoprinssi ja Lenita palaavat yleisön kuultaviksi

Vuonna 1992 Jaakko Teppo halusi herätellä Suomea seireenien lumouksesta ja niiden lupausten vaaroista.

Jaakko Teppo ja Jarmo ”Jarkka” Jylhä tekivät Sammakkoprinssi-kappaletta Jylhän mökillä. Sain siellä piipahtaessani kunnian kuulla kappaleen ensiesityksen.

Lopullinen toteutus tehtiin Malmilla sijainneessa studiossamme. Seireenin ääneksi ja laulajaksi saimme Ami Aspelundin.

Lenita tehtiin singlen B-puolelle kunnioittamaan legendaarista liike-elämän vaikuttajaa Lenita Airistoa ja samalla pohtimaan kriittisesti Euroopan unionin seireenimäisiä lupauksia.

Julkaisemme hyvien aikojen ja Jaakko Tepon taiteellisen perinnön kunniaksi digitaalisena EP-levynä kaksi vuonna 1992 syntynyttä teosta.

Ehkä nämä kappaleet auttavat myös tämän päivän päättäjiä tulkitsemaan ja arvostamaan taidetta sekä ymmärtämään sen taloudellista, yhteiskunnallista ja henkistä merkitystä.

Erkki Puumalainen

EP kappaleet

1. Jaakko Teppo – Sammakkoprinssi

Kesto: 3.55
Sävellys ja sovitus: Jarmo Jylhä
Sanoitus: Jaakko Teppo
ISRC: FI-BBA-92-00004

2. Lenita

Kesto: 4.10
Sävellys ja sovitus: Jarmo Jylhä
Sanoitus: Kyösti Timonen
ISRC: FI-BBA-92-00005

Julkaisunumero: SNAP-788
℗ & © 2026 Poptori Oy

Alkuperäisjulkaisu: ODS-488, A/B-single, 1992